Yksityishenkilönä sosiaalisessa mediassa käyttäytyminen voi vaikuttaa omaan ammatilliseen toimintaan hyvinkin paljon. Aikaisemmassa blogitekstissäni kerroinkin jo hieman siitä, että jos henkilö kirjoittelee negatiivisesti eri palstoilla, voi se vaikuttaa esimerkiksi työnhaussa. Osa työnantajista selvittää hyvinkin tarkasti mitä potentiaalisista työnhakijoista löytyy netistä. Tietyissä töissä nimittäin voi vaikuttaa henkilön digitaalinen identiteetti. 

Vaikka sosiaalisen median kanavat muuttuvat nopeasti, en usko sen vaikuttavan yritysten somen käyttöön merkittävästi. Mielestäni tänä päivänä on vain hankalampaa keskustella somessa, koska aihe saattaa kääntyä hyvinkin nopeasti negatiiviseen suuntaan ja joku pahoittaa mielensä  pienistäkin asioista.

Yksityishenkilön käyttäytyminen somessa voi vaikuttaa yrityksen näkyvyyteen joko positiivisena tai negatiivisena. Yleensä tälläinen tilanne on palautteen antaminen jollain julkisella palstalla. Yrityksen näkyvyyteen vaikuttaa myös se, mitä sivuja yksityishenkilöt seuraavat sosiaalisessa mediassa. Tykkäämällä ja jakamalla materiaalia henkilö viestii omille ystävilleen, että tätä kannattaa käyttää/suosia/seurata.

https://www.kela.fi/documents/10180/2628102/Someohje.pdf/ecb8ed66-c439-4834-9100-0381b6f9e035

Ohjeistuksessa keskeinen viesti oli se, miten lähdet liikkeelle sosiaalisessa mediassa. Kun Kelan työntekijä perustaa tilin, annettiin siihen paljon vinkkejä, ketä lähteä seuraamaan, kenen julkaisuja jakaa omalla tilillä, millaista sisältöä haluaa tuottaa ja kenelle.

Ohjeen lopussa oli pelisäännöt, miten toimia turvallisesti sosiaalisessa mediassa.

Työyhteisössä vastuu tällaisten pelisääntöjen laatimisesta on tietenkin johtoryhmällä ja niillä ketkä päättävät viestinnästä. Viestinnästä vastuussa olevat ovat sen alan ammattilaisia ja osaavat miettiä asiat monelta kannalta.

 Pelisäännöissä pitäisi mielestäni olla ohjeistus siitä, millaista sisältöä saa ja ei saa julkaista. Myöskin se, kuka organisaatiossa saa perustaa työyhteisön oman tilin ja kauan sellainen tili on toiminnassa. Tietenkin mukaan lisätään tietoturvaohjeistus.

Kuvahausta löysin omia Instagram-kuviani, mutta ei paljon muuta ja videohaussa löytyi Facebook-päivitys, josta olin tykännyt. Yllätyin, kuinka vähän tietoja Googlen kautta minusta löytyy.

Kaikki tiedot, mitä itsestäni löysin, oli oikeita.

Kuinka olen pystynyt vaikuttamaan siihen, mitä tietoja minusta löytyy?

- Esimerkiksi Facebookin yksityisyyden asetuksista aikoinaan menin klikkaamaan kohdan, että sen ulkopuoliset hakukoneet eivät voi linkittää profiiliani. Tämä on ainakin toiminut, koska mitään Facebookin tietoja ei tullut aikaisemmassa haussa.

Voiko tietoja poistaa?

- Oletan, että tietoni poistuu viimeistään silloin, kun poistan Instagramin tai LinkedInin. Instagramin profiilista pystyisi myös luomaan yksityisen, mutta luultavasti tili silti löytyisi hakukoneen kautta.

*******

Nykypäivänä suurimmalla osalla ihmisistä on jonkinlainen digitaalinen identiteetti. Tämä voi syntyä ilman, että olisi koskaan rekisteröitynyt millekään verkkosivulle. Se voi olla uutinen tai kilpailutulos jossain verkkolehdessä tai haastattelu mihin olet antanut nimesi käytettäväksi.

Toisia digitaalisen identiteetin muodostuminen ei haittaa ollenkaan. Mielestäni kaikkien pitäisi silti aika ajoin etsiä itsensä hakukoneen avulla ja selvittää, mitä kaikkea itsestä löytyykään. Olen itse tehnyt tätä aiemmin ihan mielenkiinnosta ja olen ollut joka kerta tyytyväinen siihen mitä löydän.

Olen tehnyt monella kuvalla itsestäni käänteisen kuvahaun. Halusin selvittää, onko kuviani käytetty feikkiprofiilien luomiseen. Olin onnekas, koska tuloksista en löytänyt mitään epäilyttävää.

Tietojen ja kuvien manipulointia tapahtuu yllättävän paljon. Tämä voi vaikuttaa siihen, mitä muut löytävät tiedoillasi tai kuvillasi Internetistä. Jos kuvillasi on luotu profiili ja sen takana oleva henkilö käyttäytyy sosiaalisessa mediassa törkeästi, voi joku muu yhdistää profiilin sinuksi. Tämä voi koitua ongelmaksi jopa työnhaussa.

Olen itse sitä mieltä, että poliitikoilla tai julkisuuden henkilöillä ei tarvitse olla tietoja sosiaalisessa mediassa. Maailman luokan julkisuuden henkilölle tämä voi tietty olla hankalaa, koska aina löytyy jokin fanisivu tai vaikka se feikkiprofiili. Poliitikon on taas nykypäivänä vaikea nousta kansan suosioon ilman sosiaalista mediaa, mutta en näe sitä silti pakollisena.

POHDINTAA

Millaisia seikkoja sosiaalisia verkkotyökaluja työyhteisöissä käyttävän henkilön pitäisi ottaa huomioon tietosuojan näkökulmasta?

- Henkilön tulisi mielestäni ottaa huomioon seuraavia asioita:

Millaista tietoa haluaa jakaa sosiaalisessa mediassa paljastamatta mitään organisaatiota vahingoittavaa informaatiota.

Henkilöt, jotka käyvät keskusteluja sähköpostin välityksellä, tulisi miettiä tarkkaan milloin voi käyttää normaaleja sähköpostiosoiteita ja milloin salattuja. 

Sähköpostien tai minkään muun arveluttavien sivujen kautta tulevia linkkejä ei mielellään kannata avata työpaikan tietokoneella.

Mitä ovat avoimuuden ja läpinäkyvyyden edut?

- Edut työyhteisölle voivat olla huomattavat. Kun organisaatio haluaa jakaa tietoa vaikkapa sosiaalisen median kautta, luottavat kuluttajat sen toimintatapoihin enemmän. 

Esimerkiksi julkisen hallinnon toimintatapojen siirtyminen sosiaalisten verkkotyökalujen pariin lisää tulevaisuudessa kansalaisten vaikuttamismahdollisuuksia. Niiden kautta voi olla tietyissä tilanteissa nopeampaa päästä keskustelemaan ja kysymään apua kansalaista koskevista asioista.

Milloin henkilökohtaisten tietojen jakamisesta olisi hyötyä työyhteisön kannalta?

- Ulkopuoliselle jakamisesta ei minusta milloinkaan. Kuluttajien ei tarvitse tietää sinusta muuta kuin se, millä työnimikkeellä vaikutat organisaatiossa.

Työyhteisön sisäisesti henkilökohtaisten tietojen jakamisessa pitäisi olla äärimmäinen hätätapaus tai kiire. Tässäkin tilanteessa jakaminen tapahtuisi vain sellaiselle henkilölle joka aidosti tarvitsee tiedon ja silloin jaetaan vain se tieto, mikä on tarpeen esim. henkilökohtainen puhelinnumero.

Millaista vahinkoa voi syntyä ellei henkilökohtaisten tietojen suojaamisesta huolehdita?

- Jos henkilökohtaisia tietoja ei suojata ja ne joutuvat vääriin käsiin, voi jonkun elämä mennä sen takia pilalle ainakin hetkellisesti. Tämä voi johtaa häiriköintiin, erilaisiin viruksiin tai haittaohjelmiin.

Esim. julkisuudesta tunnetun henkilön puhelinnumero ja osoite joutuu vääriin käsiin, voi tämä julkisuuden henkilö joutua muuttamaan jopa toiselle paikkakunnalle häiriköinnin takia.

Esimerkki

Kunnan hankintayksikkö ilmoittaa ainoastaan julkisten hankintojen (HILMA) verkkosivuilla hankintailmoituksen koskien julkisivumaalausta.

Näin ollen ainoastaan HILMAN sivuja aktiivisesti seuraavat taiteilijat löytävät tämän työmahdollisuuden.

Jos kunnalla on oma sosiaalisen median sivu, voi aloittelevatkin taiteilijat löytää helposti tämän tapaisen ilmoituksen esimerkiksi Twitterin kautta.

Hyviä ja huonoja sosiaalisen median käytänteitä

Liikenne ja- viestintäministeriön ohjeet virkamiesten sosiaalisen median käyttöön:

https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/78169/SJ4-2010_Sosiaalisen_median_ohjeet.pdf?sequence=1

Kansanedustajan halveksivaan sävyyn kirjoitetut Facebook-päivitykset:

https://yle.fi/uutiset/3-10759596

Vertailen tässä postauksessa miten Varsinais-Suomen Pelastuslaitos, Rajavartiolaitos ja Suomen poliisi käyttävät Instagramia ja Twitteriä.

Varsinais-Suomen Pelastuslaitos

Olisin ottanut tähän mieluusti pelkästään pelastuslaitoksen, mutta ne olivat kaikki eritelty maakunnittain.

Instagram

Varsinais-Suomen Pelastuslaitoksella oli melkeinpä pelkästään päivityksiä erilaisista tapahtumista. Tämä on kyllä hyvä siinä mielessä, että kansalaisia valistetaan pelastustoimista ja tavoista. Itse seurasin Aurajoen rannassa viime viikonloppuna järjestettyä tapahtumaa, jossa muun muassa pelastettiin ihminen vedestä helikopterilla.

Heillä oli myös paljon kuvia pelastuslaitoksen kalustosta ja erilaisista harjoituksista mitä he ovat tehneet. 

Twitter

Twitterissä pelastuslaitos kertoi tviiteissään paljon yksityiskohtaisemmin eri tapahtumista mitä Instagramissa. He jakoivat uutisia ja tiedotteita esimerkiksi tulipaloista.

Sivulta löytyi myös ilmoituksia avoimista työpaikoista.

Rajavartiolaitos

Instagram

Rajavartiolaitos julkaisee paljon kuvia harjoituksista ja työtehtävistä. Ihan arkisiakin työtehtäviä kuvataan ja näistä suurimmassa osassa esiintyy puinen rajakarhu, joka mielestäni piristää Instagram-feediä. 

Heidän Instagramin profiili oli muihin verrattuna kaikista rennoimmalla otteella toteutettu.

Twitter

Sivulla oli paljon uudelleentviittauksia liittyen rajavartiolaitoksen toimiin; esimerkiksi vartiolentolaivueen ja merivartioston tviittauksia. He jakavat paljon uutisia ja tiedotteita tällä hetkellä tapahtuvista tutkinnoista.

Muista poikkeavana julkaisuna löytyi heidän osallistuminen kirjahaasteeseen, vaikkakin luettavat kirjat liittyivat rajavartiostoon.

Suomen poliisi

Instagram

Koska tämä Instagram-profiili kattaa koko Suomen, oli siellä vain vähän omia julkaisuja. Näitä olivat esimerkiksi ilmoitukset juhlapäivien valvonnasta, erilaiset kampanjat ja tapahtumat.

Feedi olikin täynnä repostauksia eri maakuntien poliisilaitoksista tai poliisiammattikorkeakoulun tapahtumista. Nämä sisälsivät paljon kuvia uusista poliisikoiratulokkaista, ratsupoliisien työtehtävistä ja muista työtehtävistä ympäri Suomea. Tämä olikin mielestäni hyvä, koska oli kiva katsella yhden tilin kautta koko Suomen poliisilaitosten tapahtumia, kuin se, että joutuisi seuraamaan kaikkia erikseen.

Repostaukset olivat kuvateksteiltään rennompia, mitä Suomen poliisin omat julkaisut.

Twitter

Julkaisut keskittyivät vahvasti tiedotteisiin eri valvonnoista liikenteessä ja juhlapäivinä. Sivulta löytyi myös vihjepyyntöjä etsityistä henkilöistä.

Suomen poliisilla oli paljon uudelleentviittauksia eri maakuntien poliisilaitosten tviiteistä, uutisista ja yksittäisten ihmisten tviiteistä jotka liittyivät poliisin toimintaan. 

Suomen poliisin Twitter-sivu oli melko yksitoikkoinen. 

*********

Yhteenveto

Varsinais-Suomen Pelastuslaitos julkaisi pääosassa kuvia ja uutisia eri tapahtumista.

Rajavartiolaitoksen julkaisut varsinkin Instagramissa muistutti ennemmin ihan tavallisen kansalaisen julkaisuja, joka on mielestäni hyvä asia, kun puhutaan kuitenkin virassa toimivista henkilöistä. Twitter olikin sitten paljon rajoittuneempi.

Suomen poliisi julkaisi paljon eri maakuntien poliisilaitosten tapahtumia, joten tätä kautta oli helppo seurata koko Suomea. 

Minulle yksi tutuimmista sosiaalisen median sovelluksista on Instagram. Instagram on ilmainen kuvien ja videoiden jakopalvelu ja sosiaalinen verkosto jossa käyttäjät voivat kommentoida ja tykätä muiden jakamasta sisällöstä.

Käyttäjät voivat joko pitää käyttäjätilinsä kaikkien nähtävillä, eli kuka tahansa pystyy käydä katsomassa profiilissa henkilön lisäämiä kuvia ja videoita tai käyttäjät voivat asettaa tilinsä yksityiseksi, jolloin vain häntä seuraavat henkilöt näkevät tiliin lisätyt kuvat ja videot. Yksityisessä käyttäjätilissä hyväksytään erikseen ne henkilöt, ketä halutaan seuraamaan omaa tiliään, kun taas julkisessa käyttäjätilissä kuka tahansa pystyy aloittamaan seuraamisen.

Instagramissa pystyy lisäämään tarina osioon kuvia ja videoita jotka näkyvät seuraajien etusivun ylälaidassa 24 tunnin ajan. Käyttäjä voi itse valita, ketkä näkevät tarinan. Tarinaa pystyy kommentoimaan Instagramin yksityisviestiosiolla, jossa voi myös jakaa Instagramin sisältöä ja keskustella muiden näkemättä.

Itse käytän Instagramia pääasiassa puhelimen sovelluksella, koska suurin osa kuvista ja videoista on minulla nykypäivänä puhelimella otettuja. Pidän Instagramista, koska se etsii juuri minua kiinnostavia aiheita sovelluksen selailujen perusteella.

Twitter

Minulle yksi tuntemattomista sosiaalisen median sovelluksista on Twitter. Koska Twitter on pelkästään tekstipohjaisten viestien jakamiseen tarkoitettu palvelu, en itse koe tällaista tarpeelliseksi.

Twitter on yhteisö- ja mikroblogipalvelu jossa käyttäjät pystyvät lähettämään korkeintaan 280 merkkiä sisältäviä viestejä eli tviittejä. Käyttäjä voi seurata ketä tahansa ilman erillistä hyväksymiskäytäntöä ja viestit näkyvät kaikille jotka vierailevat profiilissa, seuraavat käyttäjää tai jotka on mainittu viestissä.

Twitteriin on kehitetty omat kielioppisäännöt joiden avulla viestintää voidaan organisoida. Keskeisimpinä elementteinä kielioppisäännöissä on aihetunnisteet eli hashtagit (#), Twitter-tilit (@), uudelleentviittaukset, tykkäämiset ja yksityisviestit.

Twitterissä on tviittien lisäksi muitakin toimintoja, kuten esimerkiksi listat ja hetket. Käyttäjä voi lisätä listalle haluamiaan tilejä ja ne voivat olla yksityisiä tai julkisia. Hetket ovat korostettuja merkittäviä tapahtumia, joiden luomisessa voidaan hyödyntää olemassa olevia tviittejä ja valokuvia.

Opiskelen itse oikeustradenomiksi ja työllistymismahdollisuuksia on monelle eri taholle, joten otan tähän nyt muutaman esimerkin, miten Twitteriä voi hyödyntää omalla alalla.

Eri julkishallinnon tahot pitävät omia Twitter-tilejään. Näihin kuuluu muun muassa valtiokonttori, verohallinto, rajavartiolaitos, Suomen poliisi ja monet kunnat. Tätä kautta jaetaan erilaisia uutisia, tiedotteita ja mielenkiintoisia tapahtumia liittyen julkishallinnon toimiin. Tämä lisää myös läpinäkyvyyttä heidän toiminnassaan.

Monet yksityiset yritykset pitävät omaa Twitter-tiliä, jonka avulla he pystyvät seuraamaan uusia ja kehittyviä trendejä maailmalla. Tilin kautta he pystyvät markkinoimaan omia tuotteitaan ja kertomaan uusista innovaatioista.

*******

Aloitin sosiaalisen median käytön jo kohtuu nuorena, joten voi sanoa olevani kokenut käyttäjä.